Metsätalouden metka-tukien hyödyistä on keskusteltava
Metka-tuet ovat metsänomistajille räätälöityjä raha-avustuksia metsäomaisuuden hoitamiseen. Metka-tukia jakaa Metsäkeskus. Metsänomistaja voi hakea metka-tukea esimerkiksi taimikon hoitoon, metsän lannoitukseen tai metsätien tekoon. Metka-tukien kustannus on vuositasolla noin 40 miljoonaa euroa. Vuonna 2024 metsäkeskus jakoi 38,3 miljoonaa euroa puuntuotannon tukia metsänomistajille. Vaikka metka-tuista harvoin puhutaan suorina yritystukina voi ne hyvin sellaisina mieltää. Metka-tukia perustellaan siten että se auttaa investoimaan metsän kasvuun ja saa metsänomistajan toimimaan nyt esimerkiksi taimikon hoidon suhteen vaikka lopullinen rahallinen palkinto saattaa jäädä jälkipolville. Metsäyhtiöiden sivuilla kerrotaan Metka tukien kannustavan kestävään metsänhoitoon.
Loppujen lopuksi metsä on omaisuuserä aivan samalla tavalla, kuin asunnot tai osakkeet. Miksi sillä pitää olla oma tukijärjestelmä? Onko metka-tuesta todellisuudessa mitään hyötyä?
Nykyään valtio (Metsäkeskus) käytännössä määrittää miten metsää hoidetaan parhaiten. Koska, vain ohjeistuksen mukaan hoidettu metsä on tukikelpoinen. Onko tosiaan niin että olemme saavuttaneet pisteen missä valtion tasolta tulee paras tieto ylläpitää ja kasvattaa metsää? Onko kaikki muu on väärin? Jäykät kannustinmallit eivät edistä innovaatioiden syntymistä vaan aiheuttavat rationaalista toimintaa yksilötasolla, mutta epärationaalista toimintaa yhteiskunnallisella tasolla. Metsänomistajilla ei ole intressiä koittaa vaihtoehtoisia, ehkä radikaaleiltakin kuulostavia metsänhoito tapoja, koska ne eivät ole tukikelpoisia. Mikäli metka-tukia ei maksettaisi olisi metsänomistajilla edelleen vahva intressi hoitaa metsiään ja varmistaa niiden hyvä kasvu sekä kasvattaa myös tulevaisuudessa haluttuja puulajeja. Metka-tuen loppuminen ei tee metsän harvennuksesta kannattamatonta, joten sitä varmastikin jatketaan. Ainoana erotuksena on että valtio säästäisi 40 miljoonaa euroa vuositasolla.
Suomessa on oletettavasti paljon metsänomistajia, jotka eivät missään olosuhteissa ole valmiita luopumaan saavutetuista eduistaan, minkä vuoksi muutos tukijärjestelmään on lähes mahdotonta. Vaihtoehtona voisi toimia malli, joka antaa metsänomistajalle vapauden valita ottaako tuen tai veroedun. Metsänomistaja saisi siis itse valita ottaako metka-tuet tai vaihtoehtoisesti saisi metsää voitolla myydessään käyttää lisävähennyksen, joka vastaisi summaa, jonka metsänomistaja olisi saanut metka-tukien kautta. Kotitalousvähennyksen tapaan. Näin metsänomistajalla on intressi esimerkiksi kokeilla uutta metsänhoito tapaa tai vähentää byrokraattista taakkaa ja silti hyötyä taloudellisesti metka-tuen verran.
27.11.2025
